Kun puoliso kuolee, maailma pysähtyy — ja kuitenkin jatkaa kulkuaan. Jossain vaiheessa huomaa, että surun rinnalle alkaa mahtua muutakin: pieniä toivon pilkahduksia, tarve puhua, tai vain halu ymmärtää itseään. Siksi syntyi Lesken uudet eväät – paikka, jossa voi hiljalleen kerätä voimia ja etsiä uuden elämän aineksia, omassa tahdissa.
Jokainen suree omalla tavallaan. Yksi tarvitsee hiljaisuutta ja rauhaa, toinen tukeutuu muihin. Kolmas koteloi surun sisäänsä. Kukaan ulkopuolinen ei voi nähdä tai tietää, miten raskas menetys toisella todella on.
Suru oli mustaa
Vielä muutama vuosikymmen sitten surulla oli näkyvätkin tunnusmerkkinsä. Käytettiin suruharsoa, pukeuduttiin mustiin. Miehillä oli surunappeja ja surunauhoja käsivarressa. Lesken odotettiin viettävän hiljaiseloa — ja jos ei niin tehnyt, sitä paheksuttiin.
Nykyään suru on hiljaisempaa, yksityisempää. Kuolema ei ole enää osa arkea niin kuin ennen. Se antaa leskelle vapauden surra omalla tavallaan — mutta vie usein samalla yhteisön tuen. Samassa rapussa voi asua leski, jonka menetyksestä naapurit eivät tiedä.
Kaikki keinot käyttöön
Omaan itseen käpertyminen on monelle keino selvitä. Se voi olla suoja, hengähdystauko. Kun on kokenut suuren menetyksen, kaikki omat keinot jaksamiseen ovat tärkeitä. Ulkopuolisten ”hyvät neuvot” voivat silloin tuntua raskailta tai jopa loukkaavilta.
Olen ajatellut, että Lesken uudet eväät voisi ajan myötä tarjota paikkaa jakamiselle ja keskustelulle. Voi syntyä myös pieni ryhmä niille, jotka kaipaavat yhteyttä toisiin saman kokeneisiin.
Miltä ajatus tuntuu sinusta?
Kaipaisitko sinä vertaistukea vai riittääkö, että luet ja pohdit omassa rauhassasi? Onko sinulla keinoja, jotka ovat auttaneet sinua jaksamaan?
Lesken elämä ei ole pelkkää surua eikä menneeseen katsomista. Pikkuhiljaa voi löytyä myös uusia ilonaiheita, pieniä ja suuria. Uusi alku ei ole menetyksen unohtamista — se on elämän jatkamista.
Jos haluat, voit seurata Lesken uudet eväät -blogia ja osallistua keskusteluun, kun siihen tunnet tarvetta. Yhdessä voimme hiljalleen etsiä uusia eväitä elämään — omassa tahdissamme.
Voit myös osallistua Lesken uudet eväät -Facebook-ryhmään. Se on näkyvä ryhmä, mutta avoin vain osallistujille. Vain he näkevät ryhmässä käydyt keskustelut ja voivat niihin osallistua.
Valkovuokko symbolisoi hyvin surusta toipumista. Ensimmäiset kukat – ensimmäiset ilonpilkahdukset – alkavat näkyä jo kohmeisessa maassa, aivan kuten surunkin keskellä. Niiden määrä lisääntyy. Välillä tulee takapakkia: kylmiä jaksoja, jopa lumisateita. Mutta vähitellen valo ja lämpö voittavat. Valkovuokko sopii hyvin kuvaamaan surusta toipumista.
Kaikki omat keinot jaksamiseen ovat tärkeitä. Harrastukset, käsillä tekeminen auttavat katsomaan eteenpäin.
Uusi alku – oman uuden polun löytäminen – ei ole menetyksen unohtamista — se on elämän jatkamista.